Tänään on ollut hyvä päivä sen suhteen, että olen saanut tehdä mitä lystään, kun perheen miehet on olleet peltohommissa ja vain Neiti on ollut seurana. Tulosta on syntynyt ja mieli on taas pitkäksi aikaa tyytyväinen.

Eilen oli Taiteiden yö Kouvolassa, poikettiin sinne Neidin kanssa, käytiin oikein ravintolassa syömässä ja sitten vähän kierreltiin. Eipä siellä meille oikein mitään ollut, kun ne paikat johon oltais menty, oli niin tupaten täynnä ettei mukaan sopinut. Näin kuitenkin museokorttelissa naisen joka kehräsi värttinällä ja australialaisella rukilla lankaa. Hänellä oli upea koirankarvoista tehty liivi näytillä, se oli jostaina espanjan-en-muista-rotua koirasta. Rukkikin oli mielenkiintoisen näköinen. Eräässä puodissa oli myynnissä kasvivärjättyjä lankoja, ostin 100 g verihelttaseitikillä värjättyä villaa.

Olin valmistautunut henkisesti ja myös käytännössä jo aiemmin viikolla siihen, että kokeilen itsekin kasvivärjäystä lauantaina. Jostain hamasta menneisyydestä minulla oli 55 g punapuuta tallessa, sen laitoin jo keskiviikkona likoamaan, samoin sipulinkuoria olin keräillyt ja niitä oli n. 40 g, nekin laitoin perjantai-iltana veteen pehmenemään. Langatkin oli käsitelty ajoissa alunalla ja aamun aloitinkin sitten kasvien keittämisellä. Tässä ovat tulokset. Että tuosta sipulista saa sitten upeaa väriä pienelläkin määrällä!

1. Nalle, valkoinen, keltasipuli
2. Nalle, luonnonvalk, keltasipuli
3. Nalle, valkoinen, punapuu
4. Nalle, luonnonvalk, punapuu
5. Nalle, valkoinen, punapuun ja keltasipulin jälkiliemi
6. Nalle, luonnonvalkoinen, punapuun ja keltasipulin jälkiliemi

Valkoisen ja luonnonvalkoisen langan välillä ei paljoa tullut eroa tummuuteen. Jokaisessa vyyhdissä on 50 g lankaa, joten nyt minulla on 300 g AIVAN ITSE KASVIVÄRJÄTTYJÄ lankoja. Aarteita!

Siskoni täytti 50 v toissapäivänä, juhlia vietetään ensi lauantaina ja hänelle tein pöydälle asetettavan kuvakavalkadin tähän asti eletystä elämästä.

Salomonin solmujakin olen ehtinyt kokeilemaan (töissä kahvitunnilla) ja tässä on pieni yhden kerän huivi jostain kirpparilta löytyneestä oudosta langasta. Hinta 0,50 €. 

Tämä kansionpäällys on ollut jo jonkin aikaa tekeillä ja tänään päätin senkin hurauttaa valmiiksi pöydältä pois lojumasta. Kuvan on kirjonut hienolla koneellaan ystäväni Marjo.

Ja sitten sarjaan toisen roina on toisen aarre. Pomoni (vanhempi herrasmies) on muuttamassa vaimonsa kanssa ja yrittävät päästä ylimääräisestä tavarasta eroon. Minä aina välillä muistutan että mitään käsitöihin liittyvää ei saa heittää pois ennen kuin niitä on näytetty minulle. Olen aiemmin saanut laatikollisen kirjontalankoja, kankaita ym. aarteita pahvilaatikollisen ja viime viikolla sain paperikassillisen tavaraa lisää.

Lisäksi kassi sisälsi ohuita virkkauslankoja, valmista pitsiä jne. Siis todellinen aarre!

Nyt taidan painua taas tilkkupeiton alle tikkaamaan, sen kun saisi joskus valmiiksi...