Salaiseksi ystäväkseni paljastui Alli. En osannut lainkaan arvata että hän olisi STY:ni, sillä en yrittänyt aktiivisesti ottaa siitä selvää, enkä kovin tarkkaan edes tiennyt ketä vaihdossa on mukana. Alli on minulle tuttu, olemme tavanneet esim. Espoon tilkkupäivillä. Olen saanut Allilta ihania paketteja ja tämä viimeisin oli oikea itsensähemmottelupakkaus.

1113982.jpg

Yli 300-sivuisessa Pieni lankakauppa -kirjassa riittää lukemista useampana iltana ennen nukkumaanmenoa. Olen kuullut että kirjasta ollaan tekemässä elokuvaa, jonka pääosassa on Julia Roberts. Sukkalangalle on jo joulunjälkeiset suunnitelmat. Kerässä näyttäisi olevan kahta eri sinisävyä. Hemmotteluosuuteen kuuluvat myös aromaterapiakynttilä, Lady Grey -tee ja Body Shopin mantelikäsirasva, joka on samaa sarjaa kuin aiemmin saamani suihkusaippua. On muuten tosi hyvää rasvaa! Pieni vihreä nauha on avainnauha jonka Pikku Ukkeli heti kaappasi ja ripusti siihen pingviininsä ja antoi sille vauhdikasta kyytiä. Kiitos Alli, olet ilahduttanut minua jokaisella paketillasi!

Itsenäisyyspäivä olisi voinut mennä paremminkin. Tietenkin kun oli vapaapäivä, iski karmea nuha ja aivastelu, en pystynyt oikein tekemään muuta kuin makaamaan ja niistämään. Neiti halusi leipoa joulutorttuja ja Pikku Ukko pipareita, joten eikun kaivelemaan pakastinta että pääsivät toteuttamaan leipomisintoaan. Seuraavaksi aion kyllä tehdä itse piparitaikinan (kunhan nyt leivottu 1 kg pipareita on ensin syöty) kun ei tuo valmis taikinat oikein maistu miltään.

Olin tiistaina katsomassa Neidin koulun itsenäisyyspäivän juhlia, oli kyllä mainiota ohjelmaa ja nähty paljon vaivaa ohjelman vuoksi! Ihan oli tippa silmässä. Neidin luokka esitti 50-luvun tyyliin rockrollia tanssien ja 80-lukua laulaen Dingon Autiotalon. Paras muistovälähdys tuli 70-luvulta kun alkoi soimaan Armin ja Dannyn Tahdon olla sulle hyvin hellä. Olin jonkinlainen heidän faninsa ja muistan kuinka kävin ensimmäistä kertaa paikallisella tanssilavalla katsomassa heidän keikkaansa (olin n. 11 vuotias, joskus 70-luvun lopulla). Kaverin äiti ja isä odottivat autossa parkkipaikalla kun me seisoimme lavan vieressä A&D:tä tuijottaen. Toisenlainen muisto onkin sitten myöhemmältä ajalta joltain risteilyltä kun A oli niin kännissä ettei pystynyt laulamaan ja D-raukka yritti pitää kulisseja yllä.

Neiti on valittu tänä vuonna koulun Lucia-neidoksi. Äiti ja isä ovat iloisia ja ylpeitä!