siskolle, kun hänen päiväpeittonsa oli nykyiseen sänkyyn liian kapea, että virkkaan puuttuvat palat. Isoäidin neliöitä on tosi kiva virkata, mutta vähemmän kiva yhdistää ja päätellä. No saahan noita langanpätkiä hiukkasen virkkausten sisäänkin ujutettua, mutta silti. Taidanpa haudata ajatuksen virkata käsvivärjätyistä langoista itselle päiväpeiton... Huomenna ois sienivärjäyskurssi, ja vain muutama samettijalka hommattuna. Pitäis kait tehdä illalla vielä kierros metsässä. Viluttaakin ja kolottaa, toivottavasti ei tauti iske.

900864.jpg